Alumni Hockey Golf 2017 pelattiin 27. heinäkuuta Vanajanlinnan Golf & County Clubilla. Viheriöillä nähtiin yli 100 kiekkomiestä; niin pelaajia, valmentajia kuin kiekkojohtajiakin. Osallistujalista kattoi mahtavan osuuden maamme kiekkohistoriaa; Kilpiöstä Kurriin ja Stubbista Kummolaan.
Tapahtuman liikevaihdosta luovutettiin osa Alumnin Tukisäätiölle.
Matti Porvari ja kisan voittaja Hannu Jalonen
Liiga Alumnin hyväntekeväisyysottelun ohjelma julki – katso kokoonpanot:
Lipunmyynti perjantaina 11.8. Oulun Energia Areenalla järjestettävään Kärppien Alumnin ja Liiga Alumnin väliseen otteluun on käynnistynyt Ticketmasterissa ja Kärppien toimistolla. Tapahtuman tuotto menee kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen.
Päivän päätapahtuma on Liiga Alumnin ja Kärppä Alumnin välinen jääkiekko-ottelu, joka alkaa kello 18.30. Kärppien paidassa nähdään muun muassa Sebastian Aho, Jesse Puljujärvi, Markus Nutivaara, Ville Pokka, Reijo Ruotsalainen, Joni Pitkänen ja Janne Niinimaa.
Liiga Alumnin pelipaidassa viilettävät puolestaan muun muassa Patrik Laine, Mikael Granlund, Julius Honka, Aleksi Saarela, Jari Kurri, Esa Tikkanen, Jere Lehtinen, Teppo Numminen, Jyrki Lumme ja Veli-Pekka Ketola. Peliin osallistuu myös monia muita nykyisiä sekä jo uransa päättäneitä kiekkolegendoja.
Tapahtuma alkaa jo kello 13.30 Oulun Energia Areenassa sijaitsevassa ravintola Roudassa pidettävällä johtamisseminaarilla. Puheenvuoron saavat Suomen maajoukkueen päävalmentaja Lauri Marjamäki, entinen ammattikiekkoilija Marko Jantunen, Anna-Maija Pietilä Itä-Suomen yliopistosta sekä Mika Arramies Avominne klinikoilta.
Ottelun jälkeen järjestetään iltatilaisuus jossa huutokaupataan ottelussa käytettyjä pelipaitoja.
Liput
Areenaistuimet 15€
Puupenkit 12€
Seisomapaikat 7€
Pyörätuolipaikat 7€
Gottippäi-rahasto / Rauma 30.6.2017
On hienoa, että Rauman Lukon kasvatit perustivat Gottippäi-rahaston Alumnin tukisäätiön rahastoksi. Oma kiekkourani alkoi Rauman Lukossa vuonna 1960 13-vuotiaana. Lukon edustusjoukkueeseen liityin 17-vuotiaana vuonna 1965 talvella ja toimme silloin Raumalle SM-pronssin. Vuonna 1966 voitimme Lukolle SM-hopeaa. Opiskelujeni vuoksi siirryin pelaamaan HIFK:hon, mutta palattuani Raumalle jatkoin vielä muutaman vuoden Lukossa. Lukko oli aikanaan minun kasvattajaseurani ja arvostan sitä työtä, jota Lukossa tehdään nuorien kiekkojuniorien eteen. Muistan myös niitä hienoja kokemuksia, joita nuorena sain pelireissujen muodossa, mihin ei muuten olisi ollut mahdollisuuksia.
Täyttäessäni pyöreitä vuosia Juha Rantasila, vanha armeija-, seura- ja maajoukkuekaverini ehdotti, josko voisin harkita mahdollisten muistamisten ohjaamista Alumnin tukisäätiön kautta kiekkojunnujen tukemiseen. Jääkiekon harrastamisessa kustannukset ovat nousseet monelle jo kynnyskysymykseksi ja itsekin yksinhuoltajan lapsena kasvaneena tiedän, miten tiukoilla lapsiperheissä joudutaan harrastuksiakin pohtimaan. Siksi päätin, että ohjaan syntymäpäivieni johdosta kertyneet muistamiset jaettavaksi Alumnin Tukisäätiön Gottippäi-rahaston kautta ensisijaisesti yksinhuoltajien jääkiekkoa pelaavien lapsien tukemiseen. Toivon, että täten voin edesauttaa juuri niiden raumalaisen kiekkojunnujen, tyttöjen ja poikien, kiekkoharrastusta, joilla ei muuten olisi mahdollisuuksia.
Samalla kiitän kaikkia niitä, jotka ovat tehneet mahdolliseksi tämän lahjoituksen muistamalla minua Alumnin Tukisäätiön kautta.
Esa Isaksson
Kuva Vierumäen suurleiriltä (tunnetaan nykyään nimellä Pohjola-leiri) vuodelta 1962. Takarivissä keskellä Vellu Ketola RU-38:n pelipaidassa, hänen oikealla puolellaan kuvan lähettäjä Esa Isaksson. Joukkueenjohtaja on erotuomarien Grand Old Man Sakari Sillankorva.
Ensimmäinen suurleiri järjestettiin v. 1960 ja silloin oli mukana mm. Juha Rantasila, Alumnisäätiön hallituksen puheenjohtaja.
Oulu-rahasto
Oulu-rahaston perustaminen tuli viimeistään ajankohtaiseksi, kun Liiga Alumni ja Kärppäyhteisö päättivät järjestää Ouluun hyväntekeväisyystapahtuman, joka on 11.8.2017. Tapahtuman tuotto menee kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen ja iso siitä jää Oulu-rahastoon. Rahaston varoja pyritään kartuttamaan jatkossakin vuosittain erilaisilla tapahtumilla sekä muilla tavoin.
Oulu-rahaston tarkoituksena on tukea taloudellisesti tai muulla tavalla edistää sekä kehittää Oulun talousalueella asuvien ja sieltä kotoisin olevien nuorten ja lasten jääkiekon harrastamista. Rahasto voi myös tukea nuorten valmennusta ja koulutusta. Jääkiekkoharrastuksen tukemisella pyritään ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä.
Rahasto toimii ns. omakatteisena erikoisrahastona Alumnin Tukisäätiössä ja se tulee jakamaan vuosittain avustuksia ohjesääntönsä mukaisesti. Avustusten hakemisesta ilmoitetaan erikseen rahaston hallituksen sekä Alumnin Tukisäätiön toimesta mm. seurojen kautta.
Rahaston peruspääoma tuli kahdeksalta perustajajäseneltä, jotka ovat nykyisiä tai jo lopettaneita pelaajia tai muutoin paikallisia kiekkoihmisiä. Perustajajäseniä ovat Lasse Kukkonen, Jussi Jokinen, Matti Pennanen, Ari Hellgren, Pekka Piirala, Juha Juntunen, Juha Joenväärä sekä Jukka Pietilä, jotka toimivat myös rahaston hallituksessa perustamishetkellä 5.7.2017.
Lisätietoja rahaston toiminnasta saa hallituksen puheenjohtajalta Jukka Pietilältä (0504226084) sekä Juha Joenväärältä (0405571974).
Juha Joenväärä, Pekka Piirala, Ari Hellgren, Matti Pennanen, Lasse Kukkonen, Jussi Jokinen, Jukka Pietilä (puheenjohtaja) ja Juha Juntunen.
Yksi kaikkien aikojen Leijonat-hetkistä ei ollut arvokisamitali – maalivahtilegenda: ”Jotka eivät ole nähneet, eivät ehkä ymmärrä”
Lauantai 1.7.2017 klo 11.20 / ILTALEHTI
Tänään 60 vuotta täyttävä Hannu Kamppuri näki ja koki Leijonien tolppien välissä, kun Suomi liittyi jääkiekon suurmaihin.
– Jääkiekkoleijona Hannu Kamppuri täyttää tänään 60 vuotta.
– Entinen huippumaalivahti siirtyi peliuransa jälkeen rahoitusalalle.
– Kamppuri nimeää uransa huippuhetkeksi Leijonien voiton Neuvostoliitosta 1986.
Hannu Kamppuri oli Leijonien luottovahti aikana, jolloin Suomi teki itsestään kansainvälisesti merkittävän jääkiekkomaan. (SOLMU SALMINEN)
– Olisin väistänyt, jos kutsu olisi tullut vähänkin alemmalta tasolta, Hannu Kamppuri nauraa hotelli Kämpin aamiaispöydässä.
Kiireinen maalivahtilegenda ei välitä parrasvaloista edes 60-vuotispäivänään. Veli-Pekka Ketolan ja Juha Rantasilan hyväntekeväisyystyö jääkiekkoilijoiden alumnisäätiössä kuitenkin saivat Kamppurin sulamaan. Kun omat idolit pyysivät mukaan, ei jäänyt valinnanvaraa.
Stadilainen Kamppuri lähti jääkiekkouransa päätteeksi vakuutus- ja rahoitusalalle, ja sillä tiellä hän on edelleen. Kamppuri hyödyntää Pohjolassa saamaansa oppia nyt rahoitusyhtiö Finlandia Groupin palveluksessa.
Ensimmäinen summaus kuluneista vuosikymmenistä sisältää kaksi kertaa sanan ”mielenkiintoinen”. Kamppuri on iloinen merkittävästä jääkiekkourastaan, mutta legendan statusta hän ei suuremmin mieti. Tärkeämpää on iso kuva.
– On mukavaa, että on saavuttanut jotain urheilu-uralla, mutta toisaalta voi olla kiitollinen, jos sieltä on saanut oppia mukaan elämään, Kamppuri sanoo.
– Sitä sanoisin kaikille, että kun oma hetki koittaa, kannattaa antaa kaikkensa. Ei jää ainakaan jossiteltavaa.
Kamppuri antoi.
Kova saldo
Maalivahti nousi huipputasolle Jokereissa 1970-luvun lopulla. Jari Kurri oli Kamppurin mukaan tärkeä kohtalotoveri, kun pelaajat lähtivät pioneereina Pohjois-Amerikkaan. Kamppuri sai lisää tietotaitoa Edmontonin organisaatiossa ja palasi yhden kauden jälkeen valmiina Suomeen.
Tampereen Tappara ja päävalmentaja Rauno Korpi kiittivät. Vuonna 1981 tuli hopeaa, vuonna 1982 Suomen mestaruus.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kamppuri oli Tapparan tähtivahti 1980-luvun alussa. (ALMA MEDIAN ARKISTO)
Kamppuri pokkasi SM-liigan parhaan maalivahdin palkinnon neljä kertaa. Kanada-maljaa hän nosteli vielä kertaalleen kirvesrinnoissa 1984.
Tietenkin otteet poikivat myös merkittävän maajoukkueuran. Kamppuri torjui leijonapaidassa 106 ottelua ja viidet MM-kisat.
Miestä on muistutettu enemmän kuin tarpeeksi Anders ”Masken” Carlssonin haamumaaleista, jotka pudottivat Suomen mitaleilta vuonna 1986. Ei jaksa enää. Varsinkin, kun Kamppuri itse nimeää toisen yksittäisen matsin koko uransa huippuhetkeksi.
Tihonovin tuska
Se oli 17. joulukuuta 1986 Izvestija-turnauksessa.
– En muista kuin sen, että loppuun asti taistelimme. Kun tulimme Suomeen, oli kuin olisimme voittaneet maailmanmestaruuden. Vaikutus oli niin iso, Kamppuri muistelee.
Kyseessä on tietenkin Leijonien historian toinen voitto Neuvostoliitosta. Sokkitappio 2-3 sai itänaapurin kiekkokoneiston käymään Leijonien kimppuun. Ennalta sovitut pelaajalistat olivatkin ylimittaisia, ja Suomen turnaus mitätöitiin.
– Neuvostoliittoa ei ole enää olemassa, joten sitä ei saa enää historiasta pois. Ne, jotka eivät ole punakonetta nähneet, eivät ehkä ymmärrä, mistä puhutaan.
Tappio iski suoraan Neuvostoliiton kylkiluihin. Kaukalossa olivat kaikki sen ajan suuruudet, kuten Vjatseslav Fetisov, Igor Larionov ja Sergei Makarov. Päävalmentaja Viktor Tihonov suivaantui niin, että kieltäytyi tulemasta lehdistön eteen.
Se oli suomalaisen huippujääkiekkoilun synnyinrääkäisy.
”Yksi Barkov”
Kamppuri seuraa lajia edelleen läheltä. Leijonien viime kausi oli harvinaisen synkkä niin miehissä kuin nuorissa, mutta se ei poista vuosikymmenten huipputyötä.
– Suomen jääkiekkoilussa on tehty hirvittävän paljon asioita hyvin. Liiga on kehittynyt, ja koko ajan saadaan parhaat pelaajat esille ja heille mahdollisuuksia lähteä Pohjois-Amerikkaan. Meillä on valmennustietous erittäin hyvällä tasolla.
Julkisuudessa ja Jääkiekkoliitossakin on pohdittu, onko pelitapa ollut omiaan ajamaan Suomen huippuyksilöiden taitoja alaspäin. Kamppurin mielestä Leijonat olisi huutanut nimenomaan kivikovia voittajia joukkueeseensa. Periaatteessa menestyksen aihio oli olemassa.
– Yksi Aleksander Barkov olisi voinut kääntää koko joukkueen suunnan. Yksi tähtipelaaja. Yleensä keskushyökkääjät ovat ratkaisevia, Kamppuri toteaa.
Suurta huolta ei silti ole, jos Kamppuria uskoo – ja miksei uskoisi. Suomella on käytettävissään Patrik Laineen, Olli Määtän, Teuvo Teräväisen ja Olli Juolevin kaltaisia maailmanhuippuja vielä vuosia. Tällä kertaa MM-kisoihin pääsi vain Sebastian Aho.
– Ei pidä olla lyhytnäköinen. Meidän parhaat pelaajamme ovat erittäin nuoria ja lyöneet juuri itsensä läpi NHL:ssä. He olivat kaikki poissa. Suomi tarvitsee parhaat pelaajat, jotta pärjää turnauksissa.
Kamppuri myöntää, että tulos olisi voinut olla parempikin. Suomen olisi pystyttävä laadukkaaseen juniorivalmennukseen, jotta verraten pienestä pelaajamäärästä nousee tarpeeksi kykyjä.
Legenda linjaa suomalaisen kiekkoilun tulevaisuuden ennen kuin vetäytyy läheistensä pariin juhlimaan 60-vuotispäiväänsä pienellä piirillä.
– On saatava hyviä yksilöitä ulos koneistosta. On joko lisättävä harjoitusmääriä tai keskityttävä oikeisiin asioihin. Peli on nopeaa, ja taitavia ja monipuolisia kavereita vaaditaan. Ei ole helppo tehtävä, muttei se muillakaan ole, Kamppuri sanoo.
SOLMU SALMINEN
solmu.salminen@iltalehti.fi